Adaptogenic medicinal plants as minor crops: cultivation, yield and suitability for Finland

Several medicinal plants have special, so-called adaptogenic effects. The adaptogenic effect increases the general capacity of the body to adjust and increase the body's resistance. Since some of these plants originate from cold environmental conditions, they have been the objects of introduction and acclimatisation research during 1989-2006 in Mikkeli, South Finland

Pohjoista laatua erikoiskasveilla

Kuminan tuotantoa voidaan pitää suomalaisen erikoiskasvituotannon menestystarinana ja osoituksena siitä, että pohjoisen vaativat kasvuolot voidaan kääntää myös kilpailueduksi silloin kun tuotannon laadulla on suuri merkitys. Menestyvä ja laajamittainen erikoiskasvituotanto on kuitenkin mahdollista vain jos maatilojen koneketjut ja osaaminen ovat mahdollisimman suoraan sovellettavissa.Pohjoisiin oloihin soveltuvia erikoiskasveja ovat kuminan lisäksi mm. väinönputki (Angelica archangelica), siankärsämö (Achillea millefolium) sekä piharatamo (Plantago major). Näitä kasveja sekä niistä jalostettuja uutteita ja eteerisiä öljyjä käytetään mm. mausteina, kosmetiikka- ja hyvinvointituotteissa sekä lisäravinteina. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Rovaniemen yksikössä tutkittiin näiden erikoiskasvien peltoviljelytekniikoita.Väinönputken tuotannossa tutkittiin lisäysmenetelmiä, rikkakasvintorjuntaa, sadonkorjuutekniikoita sekä alkuperän vaikutusta juurisadon määrään ja laatuun. Syyskylvön tarkkuus on merkittävä hoitotöiden määrään vaikuttava tekijä. Syyskylvöä käytettäessä pneumaattisen kylvökoneen käyttö on suositeltavaa, sillä hyvän juurisadon edellytyksenä on riittävän harva ja tasainen taimiväli. Syyskylvöt on mahdollista tehdä myös kasvatuskennoihin joista taimet istutetaan seuraavana keväänä. Tämä kuitenkin johtaa juurten sykeröitymiseen mikä vaikeuttaa sadonkorjuuta ja sadon jatkokäsittelyä. Rikkakasvit torjuttiin ensimmäisessä kokeessa luomutuotannon sääntöjä noudattaen liekittämällä, haraamalla, multaamalla ja kitkemällä. Toisessa rikkakasvien torjuntakokeessa tutkittiin kahden herbisidin, metributsiinin ja linuronin käyttöä. Näistä linuroni soveltuu väinönputkelle, virallista hyväksyntää ei kuitenkaan ole. Sadonkorjuussa kokeiltiin perunannostokonetta, joka kuitenkin katkoi syvälle ulottuvat pääjuuret sekä ohuita sivujuuria jättäen noin 10 – 20 % juurimassasta maahan. Väinönputken laskennallinen juurisato oli 15 - 20 t ha-1 (tuorepaino) mikä on samaa luokkaa kuin tärkeimmillä tuotantoalueilla Keski- ja Itä-Euroopassa. Juuriöljyn fellandreenipitoisuus, mikä on tärkein öljyn laatukriteeri, vaihteli voimakkaasti eri  alkuperää olevissa kasveissa.Siankärsämön ja piharatamon viljelyssä rikkakasvien hallinta on keskeisellä sijalla. Molemmat kasvit ovat pienisiemenisiä ja itävät hitaasti, jolloin ne jäävät helposti rikkojen jalkoihin. Tämän takia on hyvä torjua hankalat rikkakasvit ennen näiden lajien viljelyn aloittamista. Rikkakasvien torjuntakokeissa tutkittiin herbisidejä, katteita, harausta ja liekitystä. Herbisideistä linuroni ja aklonifeeni osoittautuivat tehokkaiksi. Metributsiinin teho ei ole ollut riittävän suuri. Katteet ja mekaaniset menetelmät ovat työläitä ja teholtaan kemiallista torjuntaa huonompia joten peltomittakaavaan ne soveltuvat huonosti. Lannoituskokeissa typen määrän lisäys ei johtanut merkittäviin sadonlisäyksiin. &nbsp

Yrtit, mausteet ja rohdokset Suomessa : Luettelo julkaisuista

vokKirjasto Aj-

Herb literature in Finland

"Yrttialan kirjallisuus Suomessa : luettelo" on täydennetty ja korjattu laitos samojen tekijöiden vuonna 1992 julkaisemasta kirjallisuusviiteluettelosta "Yrtit, mausteet ja rohdokset Suomessa - luettelo julkaisuista" (Maatalouden tutkimuskeskuksen Tiedote 17/92). "Yrttialan kirjallisuus Suomessa : luettelo" koostuu kirjallisuusviitteistä, jotka on valikoiden koottu Suomessa julkaistuista tai suomalaisten julkaisemista yrttejä, mausteita tai rohdoksia käsittelevästä kirjallisuudesta. Aineisto käsittelee pääosin kasvien viljelyä, jalostusta, markkinointia ja käyttöä. Viitteitä on runsaat 1300, ja ne on jaoteltu aiheotsikoiden alle aikajärjestyksessä. Sama viite voi sijaita useammassa paikassa. Luettelo pyrkii olemaan kattava vuoteen 1996 saakka, mutta myös kuluvan vuoden viitteitä on mukana jonkin verran.vokMyynti MTT tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-

Uusien rohdoskasvien viljelytekniikka ja laatu

vo

Viljellyn kalmojuuren (Acorus calamus) ja mustuvapajun (Salix myrsinifolia) sadot suonpohjalla

vo

Mauste- ja rohdoskasvit voivat kerätä kadmiumia

Tietyt yrtit keräävät ihmiselle haitallista raskasmetallia, kadmiumia. Tämän vuoksi niiden kadmiumpitoisuuksia on seurattava. Lisäksi on selvitettävä viljelyyn tulevien uusien rohdoskasvien taipumus kerätä maaperän kadmiumia. Tämä on tehtävä ennen tuotannon aloittamista. Myös lajikkeiden välillä on eroja kadmiumin keräämisessä.vokEKO/Karila, PA